SM4 ja SM5 sekä PE ovat neuvostovalmisteisia ja hankittu koululle 1980..1985

Hankkeessa mukana: Esa Elf, Kalle Hellsten, Eero Niemelä, Pentti Vanhala, Matti Kukkula, Aapi Juntura ym.

Käyttöjärjestelmänä OSRV, joka on käännetty PDP-11 järjestelmästä venäjäksi ja takaisin englanniksi.

Ohjelmointikielenä BASIC-tulkki.

Kuvankäsittelyjärjestelmä AMBA. Se on tehty DDR:ssä ja sen kehittäjä tohtori Jeschke kävi täällä kouluttamassa. Sillä venäläiset tutkivat Halleyn komeettaa. Meillä ohjelmalla opeteltiin kuvankäsittelyä, kuten videokuvan tallennus, väritasapaino, terävöitys, kontrasti jne.. Pyrkimyksenä oli tuottaa ilmakuvasta automaattisesti osa kartan tiedoista. AMBAssa oli malliesimerkki lääketieteestä kasvainten tunnistus röntgenkuvasta. Laboranttilinjalla pyrittiin mikroskooppikuvien tulkintaan.

Prime1 (1984..1988) oli yhteishanke Rovaniemen teknillisen oppilaitoksen (ROTOL) kanssa. Keskustietokone oli tekun kellarissa. Keskeinen toimija hankkeessa oli Pentti Tieranta. Projekti on malliesimerkki eri koulumuotojen yhteistyöstä. Silloin ammattikoululla tietotekniikan osaaminen oli parasta mitä paikkakunnalta löytyi. Myöskin korkekoulut olivat kiinnostuneita meidän taidoista ja tiedoista, kesäkursseja pidettiin kesäyliopiston laskuun. ATK-henkilön tehtäviä hoitivat opettjat oman toimen ohella vuoteen 1990 asti. Myöskin PC-tekniikan käyttöönotossa yhteistyötä harrastettiin.

Meillä oli päätteitä parikymmentä, pari graafista päätettä ja tulostimia, mm. kynäpiirturi.

Käyttöjärjestelmä oli Primen ja Medusaa pyrittiin käyttämään myös kartanvalmistuksessa ja piirtämiseen yleensä.

SM ja Pr1me poistettiin käytöstä 1990 paikkeilla.

Ensimmäinen ATK-ammattilainen oli Erkki Lohiniva, hän asesi PTL-telen asentajien kanssa koululle ensimmäiset internet yhteydet. Laajakaistamodeemi taisi olla 256 kibittiä koko koulun käyttöön. Nykyisen RAOL-sivuston pohjat teki Markus Moilanen. 2000-luvulla ATK:sta on vastannut Risto Perämäki.

Mikrotietokoneet

Nibble 1979 Esa Elfin rakentama laite, siinä oli BASIC-tulkki ja kuvaruutunäyttö sekä qwerty-näppäimistö. Puhelinpuolella tehtiin useita päätteitä ja 4004-prosessorisista laitteista lähtien. Puuhassa oli mukana ainakin Matti Pekkinen ja Pentti Vanhala osasto

Apple II 1980..1987: Ensimmäinen oli puhelinasentajilla Pentti Vanhalan opetuskäytössä. Kartanpiirtäjille hankittiin piirturi ja grafiikkataulu 1981 sekä värinäyttö.

Käyttöjärjestelmä
** Apple DOS 3.3 ja Applesoft Basic. Ohjelmat hankittiin ulkomailta ja kirjoitettiin itse. Prosessori 6502, nopeus 1MHz. Kasettinauha tai levyke tallennukseen ja lataamiseen.

Näyttö NTSC-värit 16. Teksti 40 kirjainta 20 rivillä. Äänet ohjelmoitavissa pari oktaavia piip-ääniä.

Grafiikkataulu ja kynäpiirturi 1981. Hiiri 1982. Muistivälineenä levyke 51/4". Kapasiteetti 143 kilotavua.

Tietokoneiden muisti 8..64 kilotavua ROM- ja RAM-muistia.

Visicalc taulukkolaskenta muutti toimistotyön ja varsinkin kustannusarvioiden ja kortistojen teon kokonaan.

Magicalc, Multipalan jne. olivat kopioita ja kehitelmiä edellisestä.

Tekstinkäsittely alkoi pikavauhdilla Magicwindow-ohjelman ansiosta ja Markkua Siivolan innoittamana.

Laajennukset: PAL-kortti, CP/M, 80*24 rivin tekstinäyttö, I/O-kortit, padlet, yms.

Suomen koulu TV teki ohjelman tietotekniikan tulosta kouluun Lapin keskusammattikoululla 1983.

Robotti 1985 paikkeilla.

** IBM PC/XT
Koulun hallintoon hankittiin 1983 rehtori Matti Kukkulan käyttöön IBM-PC. Taulukkolaskentaohjelma oli Lotus123 ja Symphony ohjelman sisälsi lähes kaiken taloushallinnan.
Käyttöjärjestelmä MS-DOS 2...4
CGA-näyttö 320*240 ja 640*240 värejä 8 tai 16.

** Mikromikko ja CP/M (control program/monitor) laitteistoja oli toimistossa taulukkolaskennassa, valtion tietokonekeskuksen tekemä.

** Olivetti M24 1984 on 8086-suorittimella ja kahdella levykeasemalla (dd) varustettu. M240 versiossa oli 5 tai 10 megatavun kiintolevy. Näytön resoluutio 640*400

Ohjelmina

IBM-AT ja sen kloonikoneet 80286 -prosessorilla olivat käyttökelpoisia toimisto-ohjelmille kuten Microsoft Word 1 ja 2. sekä Excel 1, 2, 3.

Käyttöjärjestelminä kokeiltiin MS-DOS 3.3 ja 4 sekä graafisina GEM (grafical enviroment manager) Windows 1 ja 2.

Works monitoimiohjelma on Microsoftin pien- ja kotitoimistoihin tarkoitettu yleisohjelma.

Editorit: EDI / Notepad / SideKick

Julkaisuohjelma PageMaker tuli jopa suomenkielisenä 1989 (PM 2 ja PM 3...). Kuvien sijoittelussa pienet kuvat onnistuivat suoraan näytössä. Isommat kuvat liimattiin julkaisuun erikseen. Wysiwyc tuli mahdolliseksi

Microsoft Office 4.3 sisälsi toimiston perusohjelmat ja oli Windows-pohjainen (1994).

Intel 80486, 25..100 MHz oli varsinainen CAD-alusta vaikka korttelin 3D-kuvasta taustaviivojen poisto veikin 10 tuntia. AutoCad pystyi 3-ulotteiseen vektorikuvaan versiossa 2.6 vuonna 1988.

Perspektiivikuvat käsiteltiin AutoShade-ohjelmalla PaintShop 2:lla.

Korppu eli 3-1/2" levyke tuli käyttöön. Apple Lisa ja Apple Mac eivät ole hinnan ja aluksi heikon suorituskyvyn takia käytössä.

Optinen levy CD kapasiteetti 740 Mt tuntui aluksi lähes rajattomalta (n v. 1990). Nopeus oli aluksi yksinopeuksinen 150 k/s. Nopeus lisääntyi 2-(1994), 4-, 8-, 16-, 32- ja 52-kertaiseksi.

DVD pystyy tallentamaan normaalisti 4,7 gigatavua ja kaksipuolisena kaksiokerroslevynä neljä kertaa enemmän.

Prosessorit
Intel, AMD, Rockwell, Motorola, VIA yms. ovat tarjonneet erilaisia osoite- ja data väyliä sekä kellotaajuuksia kulloistenkin teknisten mahdollisuuksien mukaan. Aluksi nopeus oli 1MHz, dataväylä 8 bit ja osoiteväylä 16 bitiitä. Nykyisin data- ja osoiteväylä on 32/64 bittiä. Nopeus 2-4 GHz. Rinnakkaisia prosessoreja 1, 2 tai 4.

8088 ja 8086 toimivat 4,7/8/10/12 MHz nopeudella osoiteväylä 24, ja dataväylä 16 bittiä. Koneen muisti 640 kilotavua + EMS 2M.

80286 kellotaajuus päätyi 20 MHz ja muistia 4 megatavua. Käyttöjärjestelminä kokeiltiin MS-DOS 3.3 ja 4 sekä graafisina GEM (grafical enviroment manager) Windows 1 ja 2.

Intel 80386 laitteet olivat Mikro Mikkoja, Mesta, Pomi yms. merkkisiä. Kellotaajuus 16..40MHz.

Intel 80486 ja Pentium koneiden myötä tuli mahdolliseksi käyttää graafista käyttöliittymää. Kellotaajuuus 486 koneissa oli enimmillän 100 MHz.
Tarjolla oli Windows ja GEM. Windows 3 oli varsinainen menestys ja sille tuli sovelluksia riittävästi.
OS-2 ohjelmaa yritettiin ottaa käyttöön useita kertoja. Hitaudesta ja ohjelmiston puutteesta johtuen yleistyminen estyi.
Lapin keskusammattikoulun toimintaa 1989-1990

Ohjelmointikielet

MS-basic, Pascal ja Fortran ohjelmointikielet käytettävissä. Basic-kääntäjäkin tuli käyttöön, jolloin saatiin suoritettavia EXE-ohjelmia.

Pascal-kääntäjä saatiin käyttöön alkaen 1985.

C-kieli on saavuttanut valta-aseman vähitellen. Aluksi se oli UNIX:n koodausmenetelmä. Siitä on monia versioita C+, C++..

Java on internetympäristön ohjelmointikieli. Sen Script oli komentotulkkaus on lähes jokaisella nettisivulla.

PHP tehtiin kotikäyttäjälle internetin ohjelmointiin. Sekin on yleinen, siinä serveri tulkaa sivun komentoja. Sisältää yleensä yhteyden MySql-tietokantaan.

Monia muitakin kieliä on päällisin puolin katsottu meidänkin koulussa.

Tietokoneverkko
SM4 ja SM5 minitietokoneen päätteet olivat sarjaliikenne (RS-232) yhteydessä keskusyksikköön.
Yhteinen tietokone tekun kanssa oli Prime1 (n. 1984..1988). Siinä päätteet, piirturit ja grphics-tabletit oli yhdistetty keskittimeen, josta edelleen tekun Pr1me-koneseen. Nopeus 9600 baudia.
Alkeellisen verkon muodosti tulostimen jakajat ensin käsikäyttöiset, sitten automaattiset.
Samaa kirjoitinta saattoi käyttää parhaimmillaan koko luokka. Tavallisimmin 2..6 käyttäjää. Tulostimet olivat joko sarja- tai rinnakkaisliitäntäisisä.
Kymppinet (10-net) oli toimiston käytössä pari vuotta 1985-1987. Sen nopeus oli 10 megabittiä sekunnissa eli tiedonsiirtonopeus 1 megatavu/sek

Ethenet verkkoa alettiin käyttämään yleisemmin 1988 alkaen. Ohjelmana oli Novell ja myöhemmin Microsoft, koska Windows 3.11 sisältää verkkoajurit yms.
Palvelimet ovat mikrotietokoneita.

Koulusampo oli kouluille kehitetty yhteydenpito järjestelmä. Siinä lähetettiin sähköposteja ja viestejä ilmoitustaululle.

Käyttöjärjestelmät ovat vaihtuneet monesti, alla luettelo:

Kehittämisoppilaitoksen esittelemiseksi tehty video ATK vuonna 1989 (25 M)

Video koulun toiminnasta ja tapahtumista vuonna 1995 ( 41 M)

Liitutaulu puuta, levyä ja lasia / Muovipintainen tussikynälle / Paperi arkit (läppätaulu). Väri musta, vihreä ja valkoinen. Menetelmän esikuva voi olla hiekka ja keppi.
Ollut käytössä vuosituhansia. Mielteenpainaminen edellyttää monissa tapauksissa oppilaan omaa toimintaa, esim. kirjoittamista eli kopiointia taululta. Opettajan esitysnopeus rajautuu oppilaan oppimisnopeuden mukaiseksi.

Diaporjektori (raina)

Siirtokuvaheitin, episkoopppi 1930. Laitteella voidaan pimennetyssä tilassa esittää kirjan sivuja tai monisteita heijastamalla ne valkokankaalle tai seinälle.

Piirtoheitin (yliolan heitin) kalvot alkaen 1968. Liitutaulu korvattiin tällä laitteella. Etuna aineiston siirrettävyys ja kuvien esitys. Sama esitys on toistettavissa puhumalla uudelleen (äänite?).

Siirtoheitin asetetaan piirtoheittimen kalvotasolle ja nestekidehila kytketään tietokoneeseen

Dataprojektori (videotykki, kuvaheitin...) 1988

Äänitteet

C-kasetti

Levysoitin on esim. kielikurssin toistamiseen sopiva opetusvälien vaikkakin sitä käytetään pääosin musiikin kuuntelussa.

Kirjat Keskeinen tieto on painettu kirjoihin. Osin värillisenä. Oppilaat ovat hankkineet jossakin määrit itse tarvittavat kirjat. Oppikirjojen tekemiseen ovat koulun opettajat osallistuneet jossakin määrin (Seppo Helakorpi, Timo Dahlgren, Aapi Juntura...)

Monisteet

Varsikoneet olivat käytössä sata vuotta 1980 asti.

Pallokoneita 1971..1990 oli koululla pari kappaletta.

Kiekkokirjoittimet 1984…1995. Kiekkoa vaihtamalla saatiin uusi kirjasintyyli. Huomattavasti kevyempi ja nopeampi kuin varsikone. Liitäntä tietokoneen rinnakkaisporttiin teki kiekkokirjoittimesta tulostimen (laatukirjoitin).

Nelilaskimet asetinlaitteella kammella pyöritettävät

Nelilaskimet nauhalle tulostavat 1965

Hewlett-Packard HP-35 funktiolaskin RPN; LED-näytöllä. ostettiin vuonna 1972 3 kpl

Funktiolaskimia eri käyttöjärjestelmillä ja ohjelmointiominaisuuksilla sekä näytöllä 1980 lähtien

Kopiolaitteet

Siirtokopiointi 1966 alkaen (Duplomat) Menetelmä perustuu valokuvaukseen. Tarvitaan sopivan herkkä negatiivi, joka heijastusvalotetaan ja sitten siirtokehitetään positiivipaperin kanssa märkänä puristustelojen välissä. Nopeus noin 20 kpl /h. Paperit kalliita.

Jäljennöskamera mittakaavan muutos siirtokopionnissa 1971. Muuten kuten edellinen mutta valottamine tapahtuu linssin läpi. Laite on noin metri kanttiinsa.

Lämpökopiokone osastokohtainen alkaen 1970. Menetelmässä on lämpöherkkää paperia. Riittävästi lämpöä saanut kohta muuttuu värilliseksi. Valotus tapahtuu heijastamalla alkuperäisen kuva lämpösäteilyn avulla lämpöherkälle filmille tai paperille. Menetelmä soveltuu myös laminointiin.

Sähköstaattinen (suora neste ja jauhemenetelmä) 1971 alkaen. Sinkkioksidi paperi varataan 20 kV jännitteellä, heijastetaan alkuperäisen kuva. Varaus häipyy valottuneista kohdista, kastellaan sinkkioksidi paperi magneettisessa värissä ja kuivataan lämmöllä.

Sähköstaattinen epäsuora eli Xerox-kopiointi 1973 alkaen. Valoherkkä rumpu (CDS tai seleeni) varataan ja valotetaan alkuperäisestä heijastamalla tai lasersäteellä. Väritelalla oleva magneettinen väri siirtyy varausta sisältäviin kohtiin. Monistuspaperi varataan 20 kV sähkökentässä vastakkaismerkkisesti. Puristetaan paperi rumpua vasten, jolloin väri siirtyy paperille. Kiinnitetään väri paperille lämmön avulla.

Vahaksen polttaminen neulalla 1967-1973

Offsetmonistuksen painolevyt siirtokopiona 1973-1992

Monistus ja painaminen

Spriimonistin ..1980. Luokka tuoksui tentulle kun monisteita jaettiin. Monistamista varten tehdään piirtämällä tai kirjoituskoneella negatiivinen masterpohja siten että liitupaperin alle pannaan sopiva hektograafikalvo. Siitä tarttuu väriä liitupaperin taustalle. Monistuksessa monistuspaperi kostutetaan ensin tentulla ja sitten puristetaan maisterin kanssa, jolloin väri siirtyy vähä kerrassaan monistuspaperille. Samalla maisterilla saadaan enimmillään satakunta kopiota.

Vahasmonistus …1973 oli ensimmäinen arkistokelpoinen menetelmä toimistojen tiedotusmateriaalin valmistamiseksi. Menetelmä perustuu värin pursottamiseen vahaksen läpi viivakohdista. vahas on siis tehtävä väriä läpäiseväksi tekstin ja viivojen kohdasta. Tämä tapahtui tavallisesti kirjoittamalla varsikoneella vahaspaperille ilman värinauhaa.

Offset monistus 1973..1992 perustuu rasvan ja veden hylkimiseen. Painolevy on peltiä tai paperia. Rasvainen väri tarttuu viivakohtiin ja vesi peittää muun painoalan. Menetelmä on halpa varsinkin suurissa sarjoissa. Koululla oli päätoiminen monistaja. Nopeus 7000 A4/h.

Valokuvaus, elokuva ja video

Järjestelmäkamera

Digikamera

Elokuvaprojektorilla esitetään yleensä 16 mm filmiä. Ääniraita optinen tai magneettinen. Käyttö alkanut 1930-luvulla. Värielokuvaa on voitu katsella 1940-luvulta alkaen.

Kaitafilmiprojektorit ja kamerat, Super 8 sekä 2*8mm äänellä ja ilman ääntä. Ääni tuli kaitafilmeissä yleiseksi 1970 luvun lopulla. Videokamera syrjäytti kaitafilmin 1980 alkaen.

Videokamera

Videoprojektori

Videoita toiminnasta
Tietokone palvelee oli Yleisradion tekemä ohjelma. Pari minuuttia ohjelmasta kuvattiin Lapin keskusammattikoululla. Siinä Esa Elf esittelee hissin ohjelmointia ja Aapi Juntura kartanvalmistusta.

Osia YLEn Tietkone palvelee ohjelmasta 11 M

N: 358 kpl